Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa »

Historia

1940-luku: Tarina alkaa

Sotkan historia on värikäs ja monivaiheinen. Tarina alkoi Hämeenlinnan Kantolasta vuonna 1941, kun OTK Puu Oy perustettiin. Yhtiöön kuului korjauspaja, voima-asema, saharakennus sekä puusepäntehdas. Myöhemmin myös mm. mylly. Tehtaan tuotantoon kuuluivat sekä ulko-, että väliovet, keittiökaapit ja -komerot. Mitoituksena käytettiin vakiokokoja. Tuotteet päätyivät pääosin kotimaan markkinoille, mutta ikkunoita ja ovia myytiin huomattavia määriä myös Neuvostoliittoon.

<p>OTK-tehdas H&auml;meenlinnassa</p>

OTK-tehdas Hämeenlinnassa

Keskusosuusliike OTK (vuoteen 1920 asti Suomen Osuustukkukauppa, vuosina 1920- 1970 Osuustukkukauppa) oli vuosina 1917-1983 toiminut Suomen tukkukauppa. OTK kuului 1940-luvun lopulla Suomen suurimpien teollisuusyritysten joukkoon. Vuonna 1949 sillä oli yhteensä 20 tehdasta ja niissä työskenteli lähes 1 400 työntekijää. 1952-1966 OTK:sta kasvoi Suomen suurin kotimarkkinateollisuutta harjoittanut yritys. Sen tuotanto kasvoi kolminkertaiseksi, rahastojen arvo nelinkertaiseksi ja myymäläverkkokin kolmanneksella, minkä lisäksi perustettiin 14 uutta teollisuuslaitosta ja monia vanhoja laajennettiin. Yhtiön varat kasvoivat ja se sijoitti niitä uusien tavaratalojen ja erikoismyymälöiden perustamiseen. Lisäksi osuusliikkeistä tuli yhä uskollisempia OTK:n asiakkaina. 1960-luvulle tultaessa työntekijöitä oli jo yli 2 000.

1950-luku: Laajentuminen Lahteen

OTK laajeni Lahteen vuonna 1958 ostamalla konkurssiin ajautuneen Salpausselän Huonekalutehdas Oy:n tuotantolaitokset ja liiketoiminnan. Vuonna 1959 OTK lähti mukaan huonekalukauppaan aloittamalla myymäläketjun rakentamisen. Ketjun ensimmäinen myymälä oli Hämeenlinnan E-kaluste 1 ja pian ketjussa oli liki 30 myymälää ympäri Suomea. Tästä voidaan ajatella varsinaisen Sotka-huonekaluketjun tarun alkaneen. Myymälä kuului aluksi Osuusliike Hämeenmaalle. Samoin muuallakin Suomessa E-kalusteen henkilöstö oli paikallisen osuusliikkeen palkkalistoilla esim. Lahdessa Lahden Osuuskauppa LOK. 60-luvulla otettiin suurimmilla paikkakunnilla myymälöiden nimeksi EKA-kaluste ja E-kaluste oli nimenä pienillä paikkakunnilla. Helsingin alueella huonekalukauppa oli sovittu Osuusliike Elannon hoidettavaksi. Elanto/EKA-kaluste toimi itsenäisesti päättäen itse myymälöidensä mallistosta. Vasta 80-luvun puolivälin jälkeen avattiin pääkaupunkiseudulle Varistoon ensimmäinen SOTKA-ketjuun kuuluva myymälä.

Vuodesta 1964 OTK-Sotka Oy:nä toimineella yhtiöllä oli laaja tuotevalikoima, ja se oli 1990-luvun vaihteessa Suomen kolmanneksi suurin huonekalujen valmistaja. 1970-luvulla Hauholla sijainnut OTK:n metallitehdas toimitti metalliosia Lahden huonekalutehtaan valmistamiin huonekaluihin.70- 80-lukujen vaihteessa toimi Pekanmäen tehtaalla myös Sotkan ja Iskun yhteisyritys; vaahtomuovin leikkaamo.

1980-luvun jälkipuoliskolla tehtaan tuotantoon panostettiin n. 20milj markkaa, kun ostettiin uusi levyntyöstölinja sekä huippumoderni pintakäsittelylinja. 80-luvun lopulla Sotka Oy osti kapasiteettia lisätäkseen ruokaryhmiä valmistavan Karolus-kalusteen Kärkölästä ja Kaarnakosken sohvatehtaan Kausalasta.

Lahden Pekanmäen kiinteistöstä tuli ketjulle pitkäaikainen koti ja kiinteistöä laajennettiin useaan otteeseen. Olipa pihalla suuri kuplahallikin lisävarastona ja lähettämöön sisälle ulottui pistoraide, joten tavaraa voitiin toimittaa rautatievaunuissa Neuvostoliittoon. Vasta vuonna 1995 keskusvaraston muuttaessa Nastolan Villähteelle, ketjun osoite ei ollut enää Sotkankatu 6.

1960-luku: Huonekalualan kulta-aikaa

60-luvulla Sotka-huonekalutehtaan tuotannosta varsin iso osa oli ravintola- ja hotellikalusteita. OTK:lla oli hyvät suhteet Neuvostoliittoon, joten sieltä saatiin joka vuosi isot tilaukset eri puolilla Neuvostoliittoa sijainneiden hotellien kalusteista. Esim. Moskova, Leningrad, Kishinev, Sotši, Harkov, Tbilisi, Odessa, Samara jne. Vasta 80-luvulla Neuvostokauppa alkoi hiipua. Neuvostokaupoilla oli merkittävä vaikutus, jopa niin, että oma ketju jäi joskus jalkoihin, kun idästä tuli iso kiireellinen tilaus. Valmistus tapahtui ensin vanerilevylle ja myöhemmin kuultopaperille piirrettyjen valmistuskuvien mukaan yksittäiskoneilla, joita ammattitaitoiset puusepät käyttivät. Nykyajan automaattilinjoista ei ollut tietoakaan. Verhoilutöitä tehtiin nupinauloilla pienessä muutaman hengen verhoomossa. Aluksi verhoilutyö kohdistui esim. tuolien istuimiin ja ravintolatuolien verhoiluun NL-projekteissa. 60-luvun lopulla tehdaslaajennuksen valmistuttua aloitettiin sohvien valmistus omalle ketjulle, joka oli siihen asti ostanut sohvat muilta valmistajilta.

Vuonna 1964 OTK:n Puu Osakeyhtiö otti nimekseen Sotka Oy. Nimi juontaa alkunsa Kylmäkoskella Sotkian kylässä sijainneeseen naulatehtaaseen, jonka OTK oli ostanut jo vuonna -38. Tehtaan nimi oli Sotkia Oy. Nimen keskellä todettiin olevan kirjaimet OTK. OTK on lyhennys koko nimestä Osuustukkukauppa.

Kodin kalustekauppaa vauhditti voimakas maaltamuutto 60-luvulla ja vuoden 1974 maailman laajuiseen öljykriisiin saakka huonekalujen menekki oli huipussaan ja alalla vallitsi työvoimapula. Esim. Askolla ja Iskulla oli omat päiväkodit työntekijöiden lapsille työntekijöiden houkuttelemiseksi. Sotkakin harkitsi sellaista juuri ennen öljykriisiä.
Heti ketjun alkuvuosista lähtien panostettiin tuotesuunnitteluun palkkaamalla Lahden tehtaalle alan parhaita sisustusarkkitehteja mm. Matti ja Risto Halme, Tanu Toiviainen, Hannu Jyräs.

1970-luku: Vienti suuntaa Eurooppaan

70-luvulla Pekanmäen tehdas oli Lahden kolmanneksi suurin Askon ja Iskun jälkeen. Työntekijöitä oli parhaimmillaan liki 700 ja töitä tehtiin kahdessa vuorossa. Vuosikymmenen lopulla napanuora Hämeenlinnan tehtaisiin katkaistiin ja kalusteryhmän johto, joka oli siihen asti toiminut Helsingissä Pälkäneentiellä, muutti Lahteen ja myymäläketjuun alettiin kunnolla panostamaan. Tässä vaiheessa vielä myymälät toimivat E-kaluste ja EKA-kaluste -nimillä.

Neuvostoviennin hiipuessa uusia vientimahdollisuuksia haettiin Länsi-Euroopasta osallistumalla omalla osastolla vuosittain messuille mm. Tukholmassa, Kölnissä, Kööpenhaminassa ja muutaman kerran oltiin Pariisissa ja jopa Milanossa. Tukholmaan avattiin oma myymälä ja Kölnissä toimi myynninedistäjänä Fenno-Sotka niminen yritys. Lisäksi Sotka-tuotteiden myyntiä mm. Norjassa ja Tanskassa hoitivat paikalliset kauppiaat yksinoikeudella. Tuotteita suunnittelivat mm. sisustusarkkitehdit Hannele Bonsdorff, Tupu Kiveliö ja Kirsti Pyhälammi.

Etenkin Sotka-tehtaan modernit nahkaiset sohvakalustot otettiin myönteisesti vastaan Ruotsissa ja Saksassa. Vientisohvat olivat kuitenkin liian hintavia E-taustaisen myymäläketjun asiakkaille, eikä niiden design ollut oikein tavallisen kansan makuun.

Volyymia oli kuitenkin haettava kotimaan myynnistä, joten omalle asiakaskunnalle piti löytää sopiva mallisto. Tässä onnistuttiin erinomaisesti ja useana vuonna valmistettujen kalustojen määrä nousi 10 000:een. Elettiin nahkakalustojen aikaa. Ulkomaille vietiin täysnahkaisia sohvia, mutta kotimaassa säästettiin ja sohvien taustat olivat väriin sopivaa keinonahkaa.

1980-luku: Suomen ensimmäinen Sotka-kalustetalo Lahteen

Ensimmäinen kerran Sotka-nimeä käytettiin, kun Centrum-tavaratalo avattiin Lahdessa nykyisen Trion-kauppakeskuksen paikalle 80-luvun alussa. Talon yläkertaan aukeni uudessa sinisessä värityksessä ja uudella Sotka-logolla Suomen ensimmäinen SOTKA-kalustetalo. 80-luvulla tehtiin myös muutama iso huonekalukuvasto, mikä oli iso satsaus. Olipa yhdessä kuvastoista jopa tuotekoodit postimyynnin aloittamiseksi. Mutta seuraavasta kuvastosta koodit oli jätetty pois, koska postimyynti ei käynnistynyt toivotulla tavalla.

Markkinointiin panostettiin muutenkin. TV:ssä oltiin näkyvästi ja Sotka-lehteä tehtiin jokaiseen kotiin kerran kuukaudessa. Myymälöissä järjestettiin tapahtumia. Markkinoinnissa käytettiin myös jo tuolloin tunnettuja suomalaisia julkimoita mm. Armi ja Danny, Irwin, Urpo ja Ana sekä huippu-urheilijoita kuten Kirvesniemet, Nykänen, Matikainen jne.

Sotka nimi oli jo 80-luvun puolivälissä kaikkien myymälöiden katolla ja samassa yhteydessä myymälät saivat uuden ilmeen. Mallistoon tuli nyt myös laadukkaampia ja kalliimpia oman tehtaan tuotteita. Isommissa myymälöissä oli esillä jopa Eliel Saarista. Sotka oli omalla osastollaan vuosittain Habitare-messuilla Helsingissä koko 80-luvun ajan.

Kotimaan myynnin kanssa alkoi ilmetä vaikeuksia, koska vakiintuneen asiakaskunnan halu ostaa kalliita tuotteita väheni. Syntyi Sotka-ketjun rinnalle volyymituotteita myyvä Sisustus-Kaverit ketju, jolla oli tarkkaan rajattu mallisto ja tuotteet ostettiin tavarantoimittajilta muualta Suomesta. Ketjuun kuului kymmenkunta Sotkan pienempää myymälää. Toiminta oli tuloksekasta ja kokemus Sisustus-Kavereista oli kullanarvoista.

Suuri osuusliikefuusio; Eka pääomistajaksi

Sotkan pääomistaja vaihtui jälleen suuressa osuusliikefuusiossa vuonna 1983 kun OTK ja sen omistaneet 39 paikallista osuusliikettä yhdistyivät E-osuuskunta Ekaksi. Eka-yhtymä joutui sittemmin yrityssaneeraukseen vuonna 1993 ja muutettiin vuonna 1995 Tradeka-nimiseksi osakeyhtiöksi. Emoyhtiö Ekan myötä myös Sotka ajautui konkurssiin vuonna 1993.

Vuonna 1992 Eka yhtymässä tehtiin strateginen päätös lopettaa kaikki oma tuotanto mukaan lukien huonekalut. Se tarkoitti töiden loppumista lähes 400:lta Lahden sotkalaiselta. Sohvien valmistusta jatkoi sopimusvalmistajana Lasma Oy, joka toimi vanhoissa Sotka-verhoomon tiloissa Pekanmäen tehtaalla pari seuraavaa vuotta. Koneita ja laitteita myytiin mm. Viroon. Oman tuotannon loputtua alkoi Sotka-ketjun uuden liikeidean ja toimintamallin kehittäminen. Tehtaan lopettaminen johti siihen, että eloon jäänyt SOTKA-myymäläketju pystyi vapaasti solmimaan alihankintasopimuksia eri valmistajien kanssa. Käytännössä pääosa näistä valmistajista oli jo toimittanut muutaman vuoden ajan menestyksellä tuotteita sisarketju Sisustus-Kavereille. Sisustus-Kaverit ketjun toimintamalli sopi muutenkin mainiosti uudelle ”vapaalle” Sotka-ketjulle, koska mallisto oli tarkkaan rajattu ja organisaatio oli pieni.

Liikeideassa siirryttiin asiakaslähtöisyyteen ja markkinointi kohdistui volyymituotteisiin. Välineinä olivat jakelulehti jokaiseen kotiin sekä näkyvä tv- ja päivälehtimainonta. Mainonnalla pyrittiin saamaan kassakoneet laulamaan. Monet tuotteista olivat ns. heti-mukaan tuotteita, joita oli myymälässä valmiina lavoilla. Hinnoittelu oli myös aggressiivista, johon kilpailijat eivät pystyneet vastaamaan. Kaiken lisäksi lama teki tuloaan Suomessa, joten edullisille huonekaluille oli kysyntää, johon Sotkan käytännössä yksin pystyi vastaamaan. Suurimmilla kilpailijoilla Askolla ja Iskulla ei ollut tätä mahdollisuutta lähinnä omien tehtaittensa vuoksi.

1990-luku: ”Henkilökunnan omistama”

Ekan konkurssin jälkeen vuonna 1993 henkilökunta päätti ostaa silloisen toimitusjohtajan johdolla Sotka-ketjun omakseen ja jatkoi yhtiön toimintaa Sotka Finland Oy:n nimissä. ”Henkilökunnan omistama” oli uuden Sotkan mainonnassakin esiintynyt tunnettu slogan. Lahden Sotka-myymälä sijaitsi Eka-marketin kyljessä Paavolassa, jonne vuonna 1993 siirtyi Pekanmäeltä myös ketjun johtaja, sihteeri, markkinointi ja osto-organisaatio. Konttorin väen koko vahvuus oli noin 10 henkilöä. Lisäksi ketjussa oli kaksi aluejohtajaa.

Ikimuistoinen isänpäivä

Isänpäivänä 1993 Paavolan kiinteistössä elettiin jännityksen hetkiä, kun kaikki sotkalaiset ympäri Suomea oli kutsuttu paikalle kuulemaan, saadaanko henkilökunnan esittämään ostotarjoukseen myönteinen vastaus konkurssipesän hallinnolta. Lopulta 6-7 tunnin pitkän ja jännittyneen odotuksen jälkeen saatiin tieto, että tarjous oli hyväksytty. Tässä vaiheessa tuli kiire, sillä kauppaan tarvittavat rahat piti saada kokoon heti seuraavana päivänä Osuuspankkiin. Operaatio oli vielä tuntia ennen pankin sulkemisaikaa kesken, mutta muutama minuutti ennen ovien sulkemista summa 2 miljoonaa markkaa oli saatu pankkiin. Henkilökunnasta noin 80 henkilöä lähti mukaan, kukin oman harkintansa mukaan. Myös muutama tavarantoimittaja sijoitti varoja uuteen ketjuun. Kaupan koko summa oli 16 miljoonaa, josta siis 14 miljoonaa piti hoitaa päivittäisestä myynneistä (70% meni velan lyhentämiseen).

Elettiin joulumyynnin aikaa, kauppa kävi erinomaisesti ja koko kauppasumma oli maksettu jo ennen vuoden loppua. Jälkeenpäin saatiin tietää, että kisassa Sotka-ketjun tulevaisuudesta oli ollut mukana myös Askon ja Iskun tekemä yhteistarjous. Oli syntynyt ”Henkilökunnan omistama” Sotka Finland Oy. Ketjuun kuului tässä vaiheessa 31 myymälää sekä 4 franchising myymälää. Slogan ”henkilökunnan omistama” koristi Sotka-lehden etusivua sen yläreunassa kunnes 1998 yrityskaupan jälkeen se sai muodon ”Henkilökunnan perustama”. Sotka Finland Oy:n nimellä oltiin heti kansainvälisesti esillä omalla osastolla joulukuussa Moskovan messuilla.

Vuonna 1994 avattiin 5 uutta omaa ja 3 franchising-myymälää. Henkilöstöä oli tuolloin jo 128. Sotka koulutti myös 150 nuorta huonekalumyyjiksi, joista noin 95% jäikin ketjun palvelukseen. Huippuvuonna 1995 myynti kasvoi huikeat 30%.

Vuonna 1997 päätettiin aloittaa keittiöiden myynti huonekalujen ohella shop in shop -periaatteella. Keittiöt sijoittuivat kolmentoista Sotka-myymälän yhteyteen. Ensimmäinen keittiökauppa avattiin Variston Sotkassa syyskuussa 1997. Toimintaa vaikeutti alusta alkaen ammattitaitoisten asentajien puute. Muutaman vuoden päästä keittiömyynnistä päätettiin luopua ja keskittyä huonekaluihin.

Viennissä tehtiin yrityksiä päästä Japanin markkinoille. Postimyyntiyhtiö Nissenin katalogiin saatiin esille suomalaisia mäntytuotteita. Katalogia jaettiin Japanissa 4 kertaa vuodessa 20 miljoonan erissä. Vuonna 1996 Sotkalla on jo myymälät Pietarissa ja Moskovassa. Syksyllä 1997 perustettiin ensimmäinen myymälä Tallinnaan.

Vuonna 1997 Sotka sai Työministeriöltä Hyvän Työnantajan palkinto. Lisäksi vuonna 1998 Sotkalle myönnettiin Vuoden Ammatillinen aikuiskouluttaja -palkinto sekä ISO 9001 -laatusertifikaatti.

Myymäläilme

Sotka-ketjun päästyä hyvään vauhtiin alettiin 1996 miettiä myymäläilmeen muuttamista entisestä varastomyymälää muistuttavasta viihtyisämmäksi huonekalukaupaksi. Uskottiin, että edullisiakin tuotteita voidaan myydä viihtyisässä myymälässä. Myymäläkonseptin uudistamisen tueksi otettiin yhteyttä amerikkalaiseen konseptin uudistamisen huippuosaajaan RPA (Retail Planning Associates). Tämä rahallisesti kalliskin satsaus tuotti kokonaan uuden värikkään myymäläilmeen väliseinäkkeineen ja tuotekokonaisuuksien uudenlaisena sijoitteluna. Esim. kuukauden kampanjan ykköstuote sijoitettiin sisäänkäynnin lähelle varatulle kampanjapaikalle. Uusi tuotesijoittelu tuoteryhmittäin helpotti asiakkaita löytämään haluamansa tuotteen. Myymälöiden kokoerot olivat varsin suuret, joten tuotteet jaettiin kolmeen luokkaan A, B, C. A-tuotteet olivat perusmallistoa ja esillä kaikissa myymälöissä, B-tuotteet olivat täydentäviä tuotteita isompien myymälöiden valikoimaan ja C-tuotteet merkkitilaustuotteita.

Markkinointi

Sotka on jäänyt kuluttajien mieleen erityisesti mm. ”Sotkan pojat” tv-mainoksista, joissa markkinoitiin Sotkan erilaisia tuotteita kuukaudesta toiseen. 90-luvulla myös monia urheilijoita ja kuuluisuuksia nähtiin Sotkan mainoksissa, mm. ralliautoilija Toni Gardemeister, mäkihyppääjä Toni Nieminen ja keihäänheittäjä Seppo Räty. Patjanvaihto-kampanjat alkoivat ja lentävän Baden Baden-tuolin voi joku löytää vieläkin terassiltaan.

Sotkan markkinointi oli aggressiiviista ja räväkkää. Haluttiin erottua ja säilyttää tietynlainen kotikutoisuus. Edullista hintamielikuvaa ei haluttu romuttaa kalliilla mainonnalla. Mitä markkinoitiin, sitä myytiin ja paljon. Huonekalujen lisäksi päätettiin ostaa kampanjaerinä tuotteita, jotka eivät todellakaan kuuluneet huonekaluliikkeen tavalliseen valikoimaan. Myytiin polkupyöriä, televisioita, digikameroita, silkkikukkia, potkulautoja, ruohonleikkureita jne. Myyntimäärät olivat huikeita. Sotka halusi yllättää ja sen se tekikin, kuukaudesta toiseen.

Sotkan Tirppa lähtee lentoon

Sotka Finlandin aikana Sotkan logoksi luotiin myös tunnettu lintu-hahmo, joka seikkailee niin TV-mainoksissa kuin mainoslehtien sivuillakin. Konseptiuudistajan RPAn (Retail Planning Associates) ehdotuksesta Sotkalle tarvittiin joku mieleen painuva hahmo. Kun Sotka-nimi oli jo olemassa, sitä haluttiin hyödyntää ja tunnukseksi syntyi vuonna 1995 Jussi Savolaisen suunnittelema tukkasotkan pelkistetty versio. Sininen ja iloinen sotkalintu herätti heti tuttuuden mielikuvan. Sotkan ”Tirppa” on nähty myöhemmin myös mm. vuodevaatteissa, lapsille jaettavana pehmoleluna jne. ”Tirppa” on myös muotoutunut vuosien saatossa 90-luvun piirroshahmosta tämän päivän 3D -hahmoksi.

2000-luku: Sotka tänään

Nykyään Sotka on osa Indoor Group Oy:tä, joka syntyi, kun Sponsor Capital Oy:n hallinnoima pääomarahasto hankki omistukseensa Sotka Finland Oy:n sekä Asko huonekalutuotannon vuonna 1999. Vuonna 2005 Sponsor Capital Oy myi Indoor Groupin Keskolle, joka jatkoi Sotka - ja Asko -ketjujen kehittämistä edelleen Suomen merkittävimmiksi ja tunnetuimmiksi huonekaluketjuiksi. Keskon kyljessä oli hyvä kasvaa ja kehittää toimintaa edelleen.

Vuosina 2005–2017 Indoor Group Oy oli siis osa Kesko-konsernia. Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö. Kesko perustettiin lokakuussa 1940 ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi. Marraskuun 1. päivänä 1997 aloitettiin K -Plussa -kanta-asiakasohjelma Suomessa on nykyisin lähes neljä miljoonaa K-Plussa-kortin haltijaa. Plussapisteitä saa edelleen myös Sotkasta.

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Sittemmin Kesko on halunnut keskittää toimintaansa -päivittäistavara- ja autokauppaan sekä rakentamiseen ja talotekniikkaan. Vuonna 2015 Kesko lopetti Mustan Pörssin toiminnan ja Anttila hakeutunut konkurssiin vuonna 2016.

Kesäkuussa 2017 Kesko myi Indoor Groupin sijoittajaryhmälle. Nykyinen pääomistaja on Sievi Capital Oyj, muut omistajat ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, yhtiön hallituksen jäsenet, johto ja avainhenkilöt sekä yksityishenkilöt.

Sotkalla on tällä hetkellä Suomessa 49 myymälää, joista 16 on franchising myymälää sekä neljä ketjun myymälää Virossa. Lisäksi verkkokauppa Suomessa, Virossa ja Latviassa. Indoor Group Oy:n pääkonttori sijaitsee Vantaan Kuninkaalassa. Sotka on kasvanut ja kehittynyt tämän päivän monipuoliseksi huonekalu- ja sisustustuotteiden vähittäiskauppaketjuksi, joka tarjoaa parhaan vastineen rahalle edullisuutta ja helppoutta arvostavalle kuluttajalle. Sotka on kokonaisedullinen huonekaluketju, jonka myymälöissä on mukavaa, helppoa ja nopeaa asioida. Ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla löytyy vaivatta ratkaisut kaikkiin kodin huonekalu- ja sisustuskysymyksiin.

Sotkan markkinointi on jatkanut räväkkää ja näkyvää, hyväksi havaittua linjaa. Kova kilpailutilanne huonekalumarkkinoilla näkyy edelleen isoina alennuksina ja tarjouksina. Verkkokauppa sekä sosiaalinen media ovat luoneet ihan uudet mahdollisuudet näkyä ja tavoittaa kuluttaja. Trendikäs ja ajanhenkinen, mutta kokonaisedullinen monipuolinen tuotemallisto mahdollistaa kodin kalustamisen ja sisustamisen huokeammallakin budjetilla laadusta tinkimättä. Sotka myymälöistä löydät aina jotain kivaa kotiisi.